Tie
auki taivasta myöten
Teksti: Iivari Kainulainen
Sävellys: Hannu Virtanen
Sovitus: Jukka Hynninen
Esittäjä: Rumba Tre
 Tie auki taivasta myöten mp3
Vuoden 1909 levylaulajatulokkaista ylivertaiseksi nousi
kupletööri, tai nimenomaan
kupletöörinä tunnetuksi tullut kansanlaulaja
IIVARI KAINULAINEN. Edeltäjänsä
ja kollegansa PASI JÄÄSKELÄISEN tavoin
hän levytti enemmän muuta kuin varsinaista kuplettia.
Iivari Kainulaisen levyuran suosituin laulu
oli "MATIN MYLLYMATKA" (Tie auki taivasta myöten). Se
oli kansanlaulupohjainen yhdistelmäkupletti, jossa
vuorottelivat kansanlaulun hyväsäveliset sävelosuudet ja niiden väliin
sijoitetut jutelmapätkät. Kupletin tunnetusta alkuriimistä ”Hevonen
on tallissa, valjaissa kalliissa” tuli kaikkien
tuntema, rintaa kohottava sanonta. Yhtä lailla tunnettiin jutelmaosuuksiin
sisältyvä sanapaukahdus "Tie
auki taivasta myöten". Jo näistä syistä levyn suurmenestystä
ei tarvitse ihmetellä.
Matin
myllymatka ei saanut aikanaan oma-aikaisia uudelleenlevytyksiä,
mutta silti siitä
tuli yksi Venäjän vallan ajan eniten myydyistä levyistä Suomessa. Matin myllymatka kilpaili tasaveroisesti aikakauden
myydyimmän levyn asemasta J.Alfred
Tannerin vuoden 1912 olympialevyn kanssa.
Lähde: Einari Kukkonen ”Tammerkosken Sillalla. Suomalaisen levylaulun ensi vaiheita”
Yökohokit keskellä viljaa
Teksti: Erik Axel Karlfeld 1864--1931 / suom: Lauri Viljanen
Musiikki: Hannu Virtanen
Sovitus: Jukka Hynninen
Yökohokit keskellä viljaa mp3
Erik Axel Karlfeld oli taalaalaisen talonpojan poika. Hän opiskeli Upsalassa ja valmistui filosofian lisensiaatiksi. Karlfeltille myönnettiin Nobel-palkinto hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1931. Karlfeld edusti uusromantiikkaa. Hänen runoutensa maisema oli Taalainmaa. Karlfeltin runoudessa yhdistyivät maanläheisyys ja hienostus erikoisella ja tenhoavalla tavalla.
Lähde: ”Kaksikymmentäyksi Nobel runoilijaa”, toim. Aale Tynni
Myrtinoksa
Trad: mustalaisballadi
Sovitus: Jukka Hynninen
Myrtinoksa mp3
Kappale edustaa kaunista lyyristä mustalaisballadia, jossa sävelkulku tekee laajoja kaaria. Hieno ja tenhoava vanha arkaainen teksti.
Ksenja Grigorjenja Petrovna -Viisu autuaasta Ksenjasta
Trad: mustalaisballadi Unkari
Teksti: Katariina Lillqvist
Sovitus:Jukka Hynninen & Rumba Tre
Ksenja Grigorjenja Petrovna mp3
Teos perustuu tekstiltään Katariina Lillqvistin tekemään animaatioelokuvaan KSENJA PIETARILAINEN.
"Vuosien kuluttua Ksenja Grigorjenja Petrovna tunnettiin kaikissa Vasilin saaren hökkeleissä ja viinaryypyn kautta häntä siunataan kaikissa Pietarin kaupungin porttikongeissa sekä kapakoissa. Nokkosilla ruoskitut lapset hakkavat kätensä rautaoveen ja vähäisemmät rukoukset putoavat takapihan viemäriin"
Lainaus animaatiosta: "Ksenja Pietarilainen"
Tuuli sitä tupaa huiskuttaa
Trad: Etelä-Pohjanmaa
Sovitus: Jukka Hynninen
Tuuli sitä tupaa mp3
Edustaa pohjalaista kansanlaulua, jota Toivo Kuula on luonnehtinut näin: Näissä lauluissa kuvastuu pohjalaisen leveä ja vapaa luonne. Kuulan mukaan lauluissa kuvastuvat Etelä-Pohjanmaan mittaamattomat suot ja silminkantamattomat lakeudet, hurjuus, uljaat hevoset ,punainen ja lämmin veri sekä vankien kolisevat kahleet.
”Kavion kapse kuuluu, ja kaukaa taivaanrannalta ajaa kuoleman ajuri, säkenöivällä suodillansa ja kärryissään kuljettaa murhatun vainajan henkeä – ja kuu paistaa."
"Niissä on tunnetta ja repaisevää voimaa,niissä on sisunpurkauksia ja salamoivaa vihaa ja repäisevää iloa."
Toivo Kuula keräsi pohjalaisia kansanlauluja ja sai tarkoitukseen kotiseutuyhdistykseltä keväällä 1907 viidenkymmenen markan apurahan.
Lähde: KAUHAVAN LAULUKIRJA - Vuosisadan vaihteen lauluja Kauhavalta
Toimittanut : Kristiina Ilmonen
Kauhavan kaupunki
Kansanmusiiki-instituutin julkaisuja
Por Quena - Instrum.
Sävellys: Jukka Hynninen
Sovitus: Jukka Hynninen
Por Quena mp3
Perun Intiaanimusiikin tyylinen huilu ja kitarasävellys. Kappaleelle antavat originaalin ilmeen alkuperäiset soittimet: Bombo-rumpu,quena huilu ja mandoliinit ja cuatro
Keskiaikamusiikki.
Lydeken Bengt
Sävellys: Jukka Hynninen
Sanat: Jukka Vuolle
Lydeken Bengt mp3
Huomasin että laulaessani esiintymis tilaisuuksissa keskiaika musiikkia,ihmiset eivät aina mieltäneet kuinka kaukana 1400-1500 luku oikein on, ja mitä silloin oikein tehtiin,tai että kuka mahtoi olla Vouti ja Ylä-Satakunnan tuomari Pentti Lydeken. Siispä teimme alkulaulelman ko. henkilöstä.
Pikku Katriina
Sävellys: trad
Sovitus: Jukka Hynninen
Pikku Katriina mp3
Pikku Katriinaa on laulettu kahdenlaisella mitalla,sekä kalevalaisena ,että riimillisenä.
Ruotsista löytyy vastaava versio. Laulu perustuu legendaan Pyhästä Katariinasta,joka kärsi marttyyrikuoleman.
Herra Petterin merimatka
Sävellys: trad
Sovitus: Jukka Hynninen
Herra Petterin merimatka mp3
Herra Petterin balladin lähin esikuva on suomenruotsalainen "Herr Peders sjöresa"
Siinä herra Petteri aprikoi ja kyselee neuvoa äidiltään, miten hänelle mahtaa käydä merimatkalla.
Matka Hämeestä härkätietä Turun ja Ahvenanmaan kautta Tukholmaan kesti noina aikoina noin kolmisen viikkoa. Siinä ajassa eti laivassa ja matkalla ja majataloissa kuulla jutun jos toisenkin
Martin
Sävellys: trad ranskalainen
Teksti:Tapio Mattlar
Sovitus: Jukka Hynninen
Martti mp3
Martti on hauska kertomus miehestä ja hänen paleltuneesta nenästään, ja mitähän nunnat sillä sitten mahtoivat tehdä iltarukouksen aikaan luostarissa ?
Anni tyttö ainut neito
Sävellys: trad
Sovitus: Jukka Hynninen & Rumba Tre
Anni tyttö ainut neito mp3
Anni tyttö edustaa itäistä kulttuuriperimäämme ajalta, jolloin kalevalainen laulu oli vielä voimissaan,siis ennen keskiaikaa ja sen kuluessa.
Laulussa Anni tyttö pyytää ja rukoilee sukuaan apuun ja pelastamaan hänet, vihollisen vai laukkuryssän kynsistä?
Keskiaikainen Balladi kahdesta rakastavaisesta, jotka kuninkaan käskyllä erotettiin
Sävellys: Jukka Hynninen
Teksti Aale Tynni
Keskiaikainen Balladi mp3
Tämä erikoinen ja kaunis Aale Tynnin keskiaikaan liittyvä teksti kertoo, kuinka Islannin Musta Herra erotti rakastavaiset. Tekstissä Tynni nerokkaasti kuvaa rakkautta ja varsin yllätyksellisessä kertosäkeessä.
|
